Miksi tarinat vaikuttavat: mielten yhteys

 Aivot puhuvat toisilleen tarinoin.

Aivot puhuvat toisilleen tarinoin.

Oletko joskus tarinaa kuunnellessasi kokenut oivalluksen hetken? Tai sinusta on tuntunut, sinulla ja puhujalla on yhteys?

Tuo yhteys on todennettu neurologisin tutkimuksin, ja sille on nimikin: neural coupling. Suomeksi se voisi olla vaikkapa neuraalinen tai mielten yhteys. Neuraalisen yhteyden muodostuessa kuulijan aivoissa aktivoituvat samat alueet kuin kertojankin aivoissa, ja kuulija ymmärtää, mitä kertoja tuntee ja haluaa sanoa.

Tohtori Greg Stephesin johtama tutkimusryhmä on selvittänyt tarinankerronnan ja muistamisen yhteyttä toiminnallisen magneettikuvauksen avulla. Tarinan kertojaa ja kuulijoita kuvattiin kertomuksen aikana magneettikuvauslaitteilla. Tutkijat mittasivat muun muassa, mitkä aivojen alueet aktivoituivat, kuinka laajalti ja millaisella viiveellä. Tarinan kertomisen jälkeen testattiin kysymysten avulla, mitä kuulijat tarinoista muistivat.

Tutkimuksesta nousi esille kaksi seikkaa, jotka auttoivat kuulijoita palauttamaan tarinan kuuntelemisen jälkeen: 1) mitä paremmin aktivoituneet alueet kertojan ja kuulijan aivoissa vastasivat toisiaan ja 2) mitä paremmin kuulija pystyi ennakoimaan kertojaa.

Mittaukset todellakin paljastivat, että joissakin tapauksissa kuulijan aivokuorella aktivoitui alue jo ennen kuin vastaava alue aktivoitui kertojan päässä.

Mitä tämä tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että kuulija tiesi, mitä kertoja tulee sanomaan jo ennen kuin kertoja päästi asian suustaan. Kuulijan ja kertojan välinen yhteys oli niin syvä, että kuulija pystyi ennustamaan, mitä tarinassa tapahtuu.

Mikä tällaisen ennustamisen selittää? Se, että vangitsevimmat tarinat ovat aina arkkityyppisen tarinan rakenteen mukaisia. Sen elementtejä ovat samastuttava päähenkilö, päähenkilön halu, konflikti ja muutos.

Tarinoiden ennustaminen on itse asiassa hyvin arkipäiväinen ilmiö. Moni dekkarin lukija arvaa murhaajan ennen etsivää. Eri lajityyppeihin – länkkäreihin, scifiin, kauhuun, romanttiseen komediaan – kuuluvat tietyt konventiot, jotka tekevät kunkin genren tarinoista tuttuja ja jollain tavalla ennustettavia.

Samastuminen päähenkilöön ja hänen edesottamuksiinsa luo mielten yhteyden kertojan ja kuulijan välillä. Tarinan tapahtumien ennustamisen taas tekee mahdolliseksi ihmisen geeneihin koodattu ymmärrys arkkityyppisen tarinan lainalaisuuksista.

Linkki Stephensin ja hänen tutkimusryhmänsä tutkimukseen: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2922522/