Miten rakennamme tarinoita

Suurin osa merten muovijätteestä on peräisin kymmenestä joesta, jotka sijaitsevat Aasiassa ja Afrikassa.

Suurin osa merten muovijätteestä on peräisin kymmenestä joesta, jotka sijaitsevat Aasiassa ja Afrikassa.

– Jos yhdeksän leipäpalan paketista heit­tää pilaantumisen vuoksi puolikkaan leivän pois, aiheuttaa se saman ympäristökuorman kuin koko muovinen paketti. Tai jos 300 gramman kinkkupaketista pilaantuu yksi siivu, vastaa se koko paketin valmistamisen ja jätehuollon aiheuttamaa kuormitusta.

Näin puhuu Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri IS:n äskettäin julkaisemassa artikkelissa.

On hyvin mielenkiintoista, miten mielemme on luonut tarinan muovin pahuudesta ja meistä syyllisinä siihen. Kun väsyneenä ajamme töiden jälkeen kauppaan emmekä ole aamulla muistaneet ottaa kestokasseja mukaan, tunnemme huonoa omaatuntoa. Joudumme pakkaamaan ruokamme muovikasseihin! Ja se ruoka on sitä ennen pakattu muovipakkauksiin! Kalat kuolee, siittiöt kuolee, ja tulevilla sukupolvilla on isommat tissit! Eikä se ole reilua. 

Itsekin koin huonoa omaatuntoa muovikasseista ja -pakkauksista. En koe enää. Muovituho on tarina, joka sai alkunsa valtamerten jätepyörteistä kertovista kuvista. Mielemme muodosti noiden kuvien ja meidän toimintamme välille syy-seuraus-suhteen, vaikka siihen ei ole mitään syytä. Yli 90 % jätepyörteiden jätteestä on peräisin kymmenestä joesta, joista kahdeksan sijaitsee Aasiassa ja kaksi Afrikassa. Meidän muovikassimme poltetaan. Lisäksi niiden hiilijalanjälki on pienempi kuin kestokassien. Ja ilmastonmuutos on asia, josta meidän oikeasti pitäisi olla huolissaan. Palataan siihen vähän myöhemmin. 

Miksi sitten rakensimme päässämme tarinan, jossa tuhoamme maailmaa muovikasseinemme? Koska ihmismieli rakentaa kaikesta tiedosta tarinan. Me tarvitsemme selkeitä syy-seuraus-suhteita, jotta mielemme kykenisi hahmottamaan ympäröivää maailmaa. Ympäröivän maailman hahmottaminen puolestaan on tärkeää, jotta ylipäänsä pystyisimme toimimaan ja tekemään päätöksiä. Se on kuitenkin niin monimutkainen, että joudumme yksinkertaistamaan sitä, jotta saisimme siitä jotain tolkkua.

Syy-seuraus-suhde puolestaan on tarinan muoto. Miksi jotain tapahtui - siksi - voinko tehdä asialle jotain. 

Voit tehdä sen, että koet vähemmän huonoa omaatuntoa.

Mutta entäs se ilmastonmuutos? Ei oikeasti ole juuri väliä, vietkö autolla lapsia harrastuksiin tai ajatko sillä kauppaan. Sillä on väliä, millaisia päätöksiä maailman teollisuusjohtajat ja poliitikot tekevät lähivuosina. Ja niihin sinäkin voit ehkä vaikuttaa. Äänestä vaaleissa. Lähetä kansanedustajalle sähköpostia. Lähetä yritysjohtajalle kirje. Perusta yritys, joka vie suomalaista kierrätysosaamista Aasiaan. Älä osta tavaraa, jota et tarvitse.