Richard Thaler

Taloustieteen Nobelilla oikea osoite

Taloustieteen Nobelin nappasi tänä vuonna Chicagon yliopiston professori Richard Thaler, joka on erikoistunut käyttäytymistaloustieteeseen. Thalerin keskeisin teesi on, että ihminen ei ole täysin rationaalinen ja tunteeton toimija taloudessa. Ihmisen järkevyydellä on aina rajoitteensa. Usein niitä ovat pelot, ennakko-oletukset ja toiveajattelu. Thalerin ja hänen hengenheimolaistensa ajattelu haastaa perinteiset talouden teoriat, jotka olettavat toimijoiden olevan rationaalisia. 

Suomessa käyttäytymistaloustiede lienee ainakin tähän asti ollut verrattain tuntematon, mikä on hyvin omituista, koska on hyvin tiedossa, että ihminen tekee päätöksensä tunteella. Vai miksi "kodin pitää tuntua kodilta" tai auton pitää olla tietyn merkkinen? Päätösten perustuminen tunteisiin on myös dokumentoitu tutkimuksin, lisätietoa löydät esimerkiksi oppaasta, jonka voit ladata täältä: http://www.tarina-akatemia.fi/miksi-tarina-vaikuttaa

Suuremmassa mittakaavassa valintojen perustuminen johonkin muuhun kuin järkeen on entistä selvempää. Olemme esimerkiksi saattaneet planeettamme tilaan, jossa uhkana on jopa sen muuttuminen suurelta osaltaan elinkelvottomaksi. Ei liene merkki erityisen järkevän lajin toiminnasta.

Thalerin Nobel on tervetullut, sillä sen sanoma vapauttaa meidät ylimielisistä kuvista omasta järkevyydestämme. Ihminen on yllättävän pitkälle omien tarpeidensa, halujensa ja tunteidensa ohjauksessa. Ja kuten Thaler on osoittanut, tämä pätee niin tavallisen yksilön valintoihin kuin talouspäättäjien tekemisiin. 

Tässä vaiheessa tullaan tarinoiden alueelle. Ne nimittäin herättävät meissä tunteita. Jos emme tuntisi mitään esimerkiksi katsoessamme televisiota, emme katsoisi sitä. Sen sijaan palaamme kerta toisensa jälkeen sen suoltamien tarinoiden äärelle. Siksi, että televisio antaa meille kokemuksia ja tarinoita. Tarinat herättävät tunteita. Hyvällä tarinankertojalla on meihin siten enemmän valtaa kuin haluaisimme myöntääkään.

Omasta mielestäni järki on muutenkin yliarvostettua. Tarinat saavat meidät samastumaan tarinan päähenkilöön, mikä on omiaan vahvistamaan empatiaa. Ja empatia, se on tärkeämpää kuin järki.