Miten rakennamme tarinoita

Suurin osa merten muovijätteestä on peräisin kymmenestä joesta, jotka sijaitsevat Aasiassa ja Afrikassa.

– Jos yhdeksän leipäpalan paketista heit­tää pilaantumisen vuoksi puolikkaan leivän pois, aiheuttaa se saman ympäristökuorman kuin koko muovinen paketti. Tai jos 300 gramman kinkkupaketista pilaantuu yksi siivu, vastaa se koko paketin valmistamisen ja jätehuollon aiheuttamaa kuormitusta.

Näin puhuu Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri IS:n äskettäin julkaisemassa artikkelissa.

On hyvin mielenkiintoista, miten mielemme on luonut tarinan muovin pahuudesta ja meistä syyllisinä siihen. Kun väsyneenä ajamme töiden jälkeen kauppaan emmekä ole aamulla muistaneet ottaa kestokasseja mukaan, tunnemme huonoa omaatuntoa. Joudumme pakkaamaan ruokamme muovikasseihin! Ja se ruoka on sitä ennen pakattu muovipakkauksiin! Kalat kuolee, siittiöt kuolee, ja tulevilla sukupolvilla on isommat tissit! Eikä se ole reilua. 

Itsekin koin huonoa omaatuntoa muovikasseista ja -pakkauksista. En koe enää. Muovituho on tarina, joka sai alkunsa valtamerten jätepyörteistä kertovista kuvista. Mielemme muodosti noiden kuvien ja meidän toimintamme välille syy-seuraus-suhteen, vaikka siihen ei ole mitään syytä. Yli 90 % jätepyörteiden jätteestä on peräisin kymmenestä joesta, joista kahdeksan sijaitsee Aasiassa ja kaksi Afrikassa. Meidän muovikassimme poltetaan. Lisäksi niiden hiilijalanjälki on pienempi kuin kestokassien. Ja ilmastonmuutos on asia, josta meidän oikeasti pitäisi olla huolissaan. Palataan siihen vähän myöhemmin. 

Miksi sitten rakensimme päässämme tarinan, jossa tuhoamme maailmaa muovikasseinemme? Koska ihmismieli rakentaa kaikesta tiedosta tarinan. Me tarvitsemme selkeitä syy-seuraus-suhteita, jotta mielemme kykenisi hahmottamaan ympäröivää maailmaa. Ympäröivän maailman hahmottaminen puolestaan on tärkeää, jotta ylipäänsä pystyisimme toimimaan ja tekemään päätöksiä. Se on kuitenkin niin monimutkainen, että joudumme yksinkertaistamaan sitä, jotta saisimme siitä jotain tolkkua.

Syy-seuraus-suhde puolestaan on tarinan muoto. Miksi jotain tapahtui - siksi - voinko tehdä asialle jotain. 

Voit tehdä sen, että koet vähemmän huonoa omaatuntoa.

Mutta entäs se ilmastonmuutos? Ei oikeasti ole juuri väliä, vietkö autolla lapsia harrastuksiin tai ajatko sillä kauppaan. Sillä on väliä, millaisia päätöksiä maailman teollisuusjohtajat ja poliitikot tekevät lähivuosina. Ja niihin sinäkin voit ehkä vaikuttaa. Äänestä vaaleissa. Lähetä kansanedustajalle sähköpostia. Lähetä yritysjohtajalle kirje. Perusta yritys, joka vie suomalaista kierrätysosaamista Aasiaan. Älä osta tavaraa, jota et tarvitse. 

Jos haluat rakentaa ylivertaisen asiakaskokemuksen, tee näin! – oppaana Vuoden tarjoilija Noora Sipilä

Noora Sipilä, Vuoden tarjoilija 2018 -kilpailun voittaja, kertoo mistä ruoan raaka-aineet tulevat. Kuva ELO-säätiö / Santeri Stenvall

Jos pystyisit laskemaan, kuinka monta kertaa elämässäsi olet saanut surkeaa palvelua, todennäköisesti luvussa olisi monta nollaa. Olipa kyse vaatekaupasta, lippukassasta, puhelinmyynnistä, it-tuesta, liikennevälineestä tai mistä hyvänsä tilanteesta, jossa ihminen auttaa työkseen toista ihmistä, aina riittää niitä asiakaspalvelijoita, jotka vihaavat sekä asiakkaita että palvelemista.

Asian plussapuoli on, että silloin kun saa hyvää palvelua, se tekee vaikutuksen, koska huonoa palvelua on nähnyt tarpeeksi.

Hyvä palvelu tiivistyy kahteen asiaan: haluun palvella eli asenteeseen sekä osaamiseen.

Nämä ominaisuudet löytyvät todistettavasti Noora Sipilältä, joka alkuviikosta kruunattiin Vuoden tarjoilijaksi 2018. Hän työskentelee ravintola Orassa Helsingin Ullanlinnassa.

Tänä vuonna ELO-säätiön järjestämän kilpailun osallistujia arvioitiin erityisesti siinä, miten he yhdistivät palvelun ja tarinallistamisen. Raati palkitsi Sipilän, koska hän tuotti parhaan asiakaskokemuksen.

Juttelin välittömän ja herkkänauruisen Nooran kanssa muun muassa intohimosta, palveluasenteesta sekä siitä, mitä hyötyä tarinankerronnasta on tarjoilijan työssä.

- - -

Mikä sytytti kipinän ravintola-alalle?

"Olen aina tykännyt passata muita. Muistan lapsena pitäneeni kesäisin mökillä omaa ravintolaa. Kipinä on ollut minussa aina."

Kerro ravintola Oran tarina.

"Me olemme pieni, viiden ihmisen voimin pyörivä ravintola, jossa ruoka tehdään vain suomalaisista raaka-aineista. Meillä on oma puutarha sekä keräämme osan käyttämistämme kasveista itse tuolta metsistä. Jos haluaa parhaat maut, täytyy tuntea raaka-aineet. 

Samoin pyrimme käyttämään raaka-aineista kaiken mahdollisen. Esimerkiksi kaupassa myytävä palsternakka on vain murto-osa juureksesta. Me hyödynnämme myös lehdet, rangat ja varret. Tällainen on alalla poikkeuksellista. Tuottajatkaan eivät alkuun ymmärtäneet, kun kysyimme että missäs se juureksen loppu on. He vastasivat, että kompostissa tietysti. Monista kasveista raaka-aineeksi kelpaavat kaikki osat."

Miten käytät tarinoita työssäsi?

”Kerron asiakkaille mistä ruokien raaka-aineet ja viinien rypäleet tulevat, miten rypäleet on viljelty, miksi raaka-aineet maistuvat miltä maistuvat ja keitä tuottajat ovat. Muun muassa Nikolaihof-viinimme tuottaja on perinteikäs itävaltalainen viinitalo, eikä suotta noussut kulttiasemaan: he ovat tehneet viiniä reippaat 2 000 vuotta ja kirjallisia merkintöjä löytyy 1400-luvulta lähtien. Toinen esimerkki tarjoamistamme viineistä on Espanjan Blancafortissa hyvin pientä 15 hehtaarin aluetta biodynaamisesti viljelevä Jordi Llorens, joka myy satonsa paikallisille tuottajille, ja säästää vain parhaat rypäleensä omaan tuotantoonsa. Monia viineistämme tuodaan Suomeen vain muutamakymmentä pulloa."

Esittele joku tuotteistanne. 

"Yksi listamme juustoista on nimeltään Illusia. Eräs kaunis päivä ravintolaan astui sisään mies, joka esitteli itsensä Petriksi. Hän kertoi olevansa Mikkelistä ja omistavansa kaksi lehmää. Hän sanoi valmistavansa kahta juustoa, joista Illusia-juusto tulee Illusia-nimisestä lehmästä ja Lorelai-juusto Lorelai-nimisestä lehmästä. Otimme toisen juuston valikoimiimme. Sellaista sinihomejuustoa et voi kuvitellakaan! Myöhemmin Petri tuli vaimonsa kanssa meille syömään. Vaimo itki pöydässä, koska hän oli niin ylpeä lehmästään. Että kyllä ruoan alkuperällä on merkitystä."

Miten kertomasi tarinat vaikuttavat ihmisiin?

"Ne tekevät ravintolavierailusta mieleenpainuvan ja ainutlaatuisen elämyksen. Jos en kertoisi raaka-aineista ja niiden taustoista, ruoka olisi pelkkää polttoainetta ja tarjoilijan työ pelkkää palvelua. Kun asiakas pysähtyy ruoan ääreen, syömisestä tulee mindfulness-kokemus: siihen keskittyy ja sitä arvostaa ihan toisella tavalla kuin arjessa."

Mistä löydät tarinat?

"Se vaatii oma-aloitteisuutta, että ottaa itse asioista selvää. Mutta olen luonteeltani hyvin utelias ja siksi haluan tietää, mitä me oikein ihmisille tarjoamme. Orassa arvostetaan tätä tiedon hankkimista: kun on kuukausipalkkalainen, saa tehdä sitä myös työajalla."

Kerro pieleen menneestä palvelutilanteesta.

"Olin aiemmin ravintola Murussa töissä. Siellä kaadoin erään herran päälle lasillisen punaviiniä. Sätin itseäni, mutta uhri suhtautui tilanteeseen suopeammin kuin minä. Aina mokista on selvitty ja aina niistä oppii jotain."

Mikä on mottosi?

"Kaiken muun voi oppia, mutta asenteen pitää tulla itseltä. Muistan koulusta, että kun opettaja oli innoissaan, se innosti myös oppilaita. Uskon, että intohimoni ruokaa kohtaan tarttuu myös asiakkaisiin."

- - -

Jos haluat nähdä Nooran taidot käytännössä, suuntaa kohti ravintola Oraa. Itse en vielä ole käynyt (odottelen juhannusbonuksia), mutta pakko on päästä: Nooran jutut herättivät makuhermoni talviunilta.

Oran kuuden ruokalajin menun hinta 85 €. Viinipaketti 65 €. orarestaurant.fi/

Ps. Jos haluat seurata Nooran jalanjäljissä ja kokeilla tarinankerronnan supervoimaa itse, lataa kirjoittamani ilmaisopas Näin kerrot yrityksesi tarinan. Opit, miten rakennetaan 1) perustamistarina, 2) asiakastarina ja 3) lyhyt hissipitch. Klikkaa allaolevaa linkkiä ja nappaa kuulijoidesi huomio! 

www.tarina-akatemia.fi/kerroyrityksesitarina

Bränditarina ja muutos

Me, siis asiakkaat, haluamme muuttua paremmiksi. Me haluamme, että meitä autetaan olemaan parempia jossain, nauttimaan enemmän elämästä tai suoriutumaan helpommin jostain tehtävästä. Esimerkiksi teknisiä alusvaatteita valmistava Under Armour auttaa meitä olemaan parempia liikkujia, OMO (lika on hyväksi) auttaa meitä olemaan parempia vanhempia ja WWF auttaa meitä olemaan parempia ihmisiä. 

Brändin tehtävä on olla meidän apulaisemme näissä pyrkimyksissä. Sen vuoksi brändin on kerrottava tarinoita, joissa brändi auttaa tarinan päähenkilöä muuttumaan paremmaksi.

Näin tekee esimerkiksi Nike "Find your greatness" -kampanjassaan. Se näyttää kuvan, johon me voimme samastua. Siinä lapsi seisoo uimahyppytornissa ja kerää rohkeutta hyppyyn. Me kaikki olemme joskus keränneet rohkeutta johonkin. Me olemme ylittäneet itsemme ja siten muuttuneet.

Klassinen tarinan kaava menee näin.

1. Vanha maailma

Tämä on alkukohtauksen maailma, jossa asiat ovat vielä hyvin. Päähenkilö asuu omakotilähiössä ja käy töissä.

2. Sysäys

Jokin sysää päähenkilön maailman raiteiltaan ja imee hänet seikkailuun. Se voi olla alieneiden hyökkäys, rakastuminen tai vaikka joutuminen syyttömänä vankilaan. Tämä antaa päähenkilölle tavoitteen: pelasta maailma, valloita rakastumisen kohde, todista syyttömyytesi.

3. Seikkailu

Pyrkiessään kohti tavoitetta päähenkilö kohtaa vastoinkäymisiä, jotka hänen tulee voittaa. Hän taistelee alieneita vastaan, pettyy rakkauteen mutta rakastuu uudelleen ja kohtaa huonoja lakimiehiä ja kieroja viskaaleja.

4. Lopputaistelu

Lopulta seikkailu kulminoituu suurimman vastustajan voittamiseen. Päähenkilömme pitää tuhota alieneiden emoalus, valloittaa jo kertaalleen menetetty rakkautensa takaisin tai paeta vankilasta pyykkikuormassa ja toimittaa syyttömyyden todistavat paperit tuomarille 24 tunnin kuluessa.

5. Uusi maailma

Päähenkilömme on voittanut vastustajansa ja päässyt tavoitteeseensa. Hän palaa alun lähiöön, mutta se näyttää erilaiselta, sillä päähenkilö itse on muutunut. Hän on joutunut ylittämään itsensä ja löytänyt itsestään uusia puolia.

Täsmälleen savaa kaavaa voi soveltaa bränditarinankerronnassa. Yllä olevassa Niken kuvassa poika on keskellä taistelua. Se on sisäinen taistelu, jota hän käy omia pelkojaan vastaan. Hypättyään tornista ja palattuaan altaan reunalle hän on muuttunut. Hän on hitusen eri ihminen kuin ennen hyppyä, sillä hän on ylittänyt itsensä ja oppinut, että pystyy siihen.

Klassista tarinan kaavaa voi soveltaa bränditarinoissa:

1. Asiakas ennen

2. Asiakkaan tavoite

3. Voitettava este / ongelma

4. Voitto brändin avulla

5. Muuttunut asiakas

Ja kaiken tämän voi kertoa yhdellä kuvalla tai jopa hyvällä sloganilla. Just do it.